Recent Changes

Kokeessa laatikon sisällä on kissa, jossa 50 prosentin mahdollisuudella epävakaa radioaktiivinen ydin hajoaa tunnin aikana, käynnistyäen mekanismin mikä tappaa kissan. Koska kissa on laatikon sisällä eikä siten sen olotilaa voi todistaa, kissa on sekä kuollut että elävä samaan aikaan kunnes laatikon sisälle katsotaan.
Erwin Schrödingerin tunnetussa ajatuskokeessa esitetään kvanttimekaanikan epätäydellisyyttä ja niin sanottua superpositiota. Koe osoittaa, kuinka absurdi ja irtautunut kvanttimekaniikka on muusta fysiikasta.
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/yFNnxpweYKg" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>
Tieteen Kuvalehti: http://tieku.fi/luonto/hiukkanen/kvanttimekaniikkaa-viidessa-minuutissa (luettu 31.5.2016)
Enqvist, Kari: Olemisen porteilla (2014, s.110)

Vuonna 1911 tanskalainen fyysikko Niels Bohr arvuutteli väitöskirjassaan luonnossa esiintyvän voimia, jotka eroavat perinteisistä mekaanisista voimista. Bohr esitti myöhemmin, että atomin sisällä vain tietyt elektroniradat ovat sallittuja, eli ne ovat kvantittuneita. Bohrin kvantittuneita ratoja pidetään ensimmäisenä askeleena kvanttifysiikassa.
Erwin Schrödingerin ja Werner Heisenbergin 1920-luvulla tehdyt teokset kvanttimekaanikasta pidetään olennaisina alan synnylle. Heisenbergin matemaattinen malli ja Schrödingerin yhtälö tekivät atomien ja hiukkasten tutkimisesta selkeämpää ja auttoivat alan myöhempää kehitystä.
vuodelta 1924.
Kvanttimekaniikka on mahdollistanut ajan saatossa monia moderneja keksintöjä, kuten laserin, transistorin ja mikroprosessorin, joista teknologiset laitteet, kuten DVD-soittimet ja tietokoneet muodostuvat. Kvanttimekaniikkaa hyödyntämällä on myös kehitetty lääketieteellistä teknologiaa, kuten MRI sekä selitetty joitain biologisia ilmiöitä.
Teoriaa
Kokeessa laatikon sisällä on kissa, jossa 50 prosentin mahdollisuudella epävakaa radioaktiivinen ydin hajoaa tunnin aikana, käynnistyäen mekanismin mikä tappaa kissan. Koska kissa on laatikon sisällä eikä siten sen olotilaa voi todistaa, kissa on sekä kuollut että elävä samaan aikaan kunnes laatikon sisälle katsotaan.
Erwin Schrödingerin tunnetussa ajatuskokeessa esitetään kvanttimekaanikan epätäydellisyyttä ja niin sanottua superpositiota. Koe osoittaa, kuinka absurdi ja irtautunut kvanttimekaniikka on muusta fysiikasta.
Kvantittuminen<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/yFNnxpweYKg" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>
Tieteen Kuvalehti: http://tieku.fi/luonto/hiukkanen/kvanttimekaniikkaa-viidessa-minuutissa (luettu 31.5.2016)
Enqvist, Kari: Olemisen porteilla (2014, s.110)

muistutti röntgensäteilyä. Mutta radioaktiivisuus nimen antoi Marie Curie uraanin ja toriumin uudelle säteilevälle ominaisuudelle. Antoine teki
J.J.Nerzelius luuli löytäneensä uuden metallin oksidin v. 1815 analysoidessaan Falunin lähistötä löytynyttä harvinaista mineraalia. Hän antoi metallille nimen torium skandinaavisen ukkosen jumalan Thorin mukaan. Kymmenen vuotta myöhemmin, kun Berzelius oli suorittamassa jatkotutkimuksia hän huomasi, ettei hän ollut keksinytkään uutta ainetta. Hänen tutkimansa aine koostuipääosiltaan yttrium fosfaatista. Bereliussai vuonna 1828 eräältä norjalaiselta mineraalia, joka oli löydetty lähellä Brevigiä olevalta Lövön saarelta. Pastori Hans Morten Thrane Esmark (1801-1882) oli lähettänyt tämän mineraalin tutkittavaksi. Berzelius sai selville vuonna 1829, että näyte oli uuden metallin toriumin silikaatti.Vaikka Esmark halusi silikaatin berzeliitiksi sai se Berzeliuksen antaman nimen thoriitti. Berzeliuksen yritykset valmistavat puhdasta toriumia pelkistämällä natriumilla sen kaksoisfluoridia johtivat epäpuhtaaseen. D. Lely Jr. ja L. Hamburger valmistivat v.1914 enismmäisenä 99% puhdasta toriumia pelkistämällä natriumilla torium kloridia ThCl4(3). Toriumin keksimisen jälkeen se jäi pitkäksi aikaa unohdetuksi, kunnes Auer von Welsbach keksi hehkulampun. {Curie_and_radium_by_Castaigne.jpg} M ja P Curie experimenting
saavansa päänsärkyä, kunhekun he työskentelivät uraanin
Monet uraanin ja toriumin sisältävät mineraalit olivat paljon voimakkaammin radioaktiivisia kuin mitä oli odotettavissa niiden sisältämien alkuaineiden määrien perusteella. Curiet käyttivät jatkotutkimuksissaan pikikivivälkettä, joka oli neljä kertaa voimakkaammin säteilevää kuin pelkkä uraanimonoksiidi. Kemiallisen analyysin tuloksena he totesivat, että kaksi fraktiota oli radioaktiivista. Toinen oli vismuutti fraktio ja toinen seurasi bariumin saostumista. Avioparin mukaan nämä tulokset viittasivat kahden uuden alkuaineen olemassaoloon. Curiet julkaisivat keksintönsä vismutin kaltaisesta aineesta vuonna 1898. Marie Curie antoi tälle alkuaineelle nimen polonium syntymänsä mukaan. Curiet eristivät radiumkloridia RaCl2 pikivälkekivestä ja monen vuoden intenssiivisen työskentelyn jälkeen he saattoivat kemian vaatimusten mukaisesti todeta, että radium tosiasialliseti oli uusi alkuaine (5).
Röntgensäteilyn keksi Wlhelm Conrad Röntgen vuonna 1895, kun hän teki kokeita katodisädeputkella, hän {XR_chest_-_pneumonia_with_abscess_and_caverns_-_d0.jpg} Röntgenkuva

huomasi fluerosoivaa valoa lähellä olleessa bariumplatinasyanuurilla päällystetyssä levyssä. Röntgen tajusi, että ilmiö ei voinut johtua katodisäteistä vaan jostakin uudesta säteilystä, joka läpäisi välissä olleen pahvin. Hän itse kutsui tuntemattomia säteitä X-säteiksi, joille Rudolph-Albert von Kölliker (1817–1905) antoi nimen
röntgensäteet. Röntgensäteily pääsee tunkeutumaan erilaisten asioiden läpi, kuten paperin, käden ja valokuvausfilmin läpi ja jättäen kuvan siihen. Röntgen otti vaimonsa kädestä röntgenkuvan, jonka WIlhelm Röntgen esitti Freiburgin yliopiston professorille Ludwig Zehnderille vuonna 1896.
Radioaktiivisuus video ---> https://www.youtube.com/watch?v=pnPdnpSqkUs
Engels,Siegfried ja Nowak,Alois. Kemian keksintöjä 1983, s.229-234
Arno Forsius http://www.saunalahti.fi/arnoldus/rontgen.html

{https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/BH_LMC.png/220px-BH_LMC.png}
Oppenheimerin innoittamana John Archibald Wheeler (9.7.1911-13.4.2008) paneutui 1950-luvun alussa yleiseen suhteellisuusteoriaan. Siihen aikaan ydinfysiikka oli kovassa kurssissa, eikä suhteellisuusteoria kiinnostanut juuri ketään. Wheelerin ansiosta käsitykset alkoivat muuttua, ja hän järjesti ensimmäisen seminaarin suhteellisuusteoriasta Princetoniin. Wheeler keksi vuonna 1969 ilmaisun musta aukko oman massansa luhistamalle tähdelle, vaikka monikaan ei vielä uskonut siihen. Werner Israelin töiden pohjalta Wheeler päätyi myös sanomaan, että mustat aukot ovat kaljuja, koska mustalla aukolla on vain muutama mitattava ominaisuus, eivätkä nämä ominaisuudet riipu siitä, mistä aineesta ja millä tavalla musta aukko on syntynyt.
absoluuttisesta nollasta
https://www.youtube.com/watch?v=0gevfbX3jq4
Hawking Stephen, Maailmankaikkeus pähkinän kuoressa, 2001, s. 110-111
Hawking Stephen, Ajan lyhyt historia, 1988, s. 112

{https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/BH_LMC.png/220px-BH_LMC.png}
Oppenheimerin innoittamana John Archibald Wheeler (9.7.1911-13.4.2008) paneutui 1950-luvun alussa yleiseen suhteellisuusteoriaan. Siihen aikaan ydinfysiikka oli kovassa kurssissa, eikä suhteellisuusteoria kiinnostanut juuri ketään. Wheelerin ansiosta käsitykset alkoivat muuttua, ja hän järjesti ensimmäisen seminaarin suhteellisuusteoriasta Princetoniin. Wheeler keksi vuonna 1969 ilmaisun musta aukko oman massansa luhistamalle tähdelle, vaikka monikaan ei vielä uskonut siihen. Werner Israelin töiden pohjalta Wheeler päätyi myös sanomaan, että mustat aukot ovat kaljuja, koska mustalla aukolla on vain muutama mitattava ominaisuus, eivätkä nämä ominaisuudet riipu siitä, mistä aineesta ja millä tavalla musta aukko on syntynyt.
absoluuttisesta nollasta
https://www.youtube.com/watch?v=0gevfbX3jq4
https://www.youtube.com/watch?v=0gevfbX3jq4
Hawking Stephen, Maailmankaikkeus pähkinän kuoressa, 2001, s. 110-111
Hawking Stephen, Ajan lyhyt historia, 1988, s. 112

{lataus.jpg}
Vuonna 1939 nuori yhdysvaltalainen Robert Oppenheimer selvitti yleisen suhteellisuusteorian pohjalta, mitä luhistuvalle tähdelle tapahtuu. Oppenheimerin ratkaisu kertoi ettei luhistumista voinut havaita sen ajan kaukoputkilla. Toisen maailmansodan sytyttyä Oppenheimer joutui panemaan kaiken tarmonsa atomipommin kehittämiseen. Sodan jälkeen painovoimaluhistuminen unohtui lähes täysin, koska useimmat tiedemiehet alkoivat tutkia atomeita ja atomien ytimiä.. Kiinnostus kosmologiaan ja tähtitieteen suuriin ongelmiin heräsi kuitenkin uudelleen 1960-luvulla, kun uuden tekniikan suomin menetelmin oli saatu aivan uudenlaisia havaintoja. Oppenheimerin selvitys kaivettiin esiin ja lukuisat tutkijat alkoivat täydentää sen päätelmiä.
pääsemäisillään karkuun.
{https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/BH_LMC.png/220px-BH_LMC.png}
Oppenheimerin innoittamana John Archibald Wheeler (9.7.1911-13.4.2008) paneutui 1950-luvun alussa yleiseen suhteellisuusteoriaan. Siihen aikaan ydinfysiikka oli kovassa kurssissa, eikä suhteellisuusteoria kiinnostanut juuri ketään. Wheelerin ansiosta käsitykset alkoivat muuttua, ja hän järjesti ensimmäisen seminaarin suhteellisuusteoriasta Princetoniin. Wheeler keksi vuonna 1969 ilmaisun musta aukko oman massansa luhistamalle tähdelle, vaikka monikaan ei vielä uskonut siihen. Werner Israelin töiden pohjalta Wheeler päätyi myös sanomaan, että mustat aukot ovat kaljuja, koska mustalla aukolla on vain muutama mitattava ominaisuus, eivätkä nämä ominaisuudet riipu siitä, mistä aineesta ja millä tavalla musta aukko on syntynyt.
Jos mustan aukon massa on muutamia Aurinkoja, sen lämpötila on noin asteen miljoonasosa absoluuttisen nollan yläpuolella. Tätä suuremmilla aukoilla lämpötila on vielä alhaisempi. Mustien aukkojen säteily hukkuu täysin alkuräjähdyksessä syntyneen taustasäteilyn alle, sillä taustasäteily vastaa lämpötilaa, joka on 2,7 asteen päässä absoluuttisesta nollasta
https://www.youtube.com/watch?v=0gevfbX3jq4
Hawking Stephen, Maailmankaikkeus pähkinän kuoressa, 2001, s. 110-111
Hawking Stephen, Ajan lyhyt historia, 1988, s. 112