Werner Heisenberg oli Saksalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten tutkimuksista kvanttimekaniikan kanssa. Hän sai myös Nobelin palkinnon hänen epätarkkuusperiaatteen ansiosta. Heisenberg kuoli 76 vuoden iässä vuonna 1976.[1]
Werner Heisenberg
Ura
Heisenberg väitteli Münchenin yliopistossa teoreettisen fysiikan tohtoriksi, ja työskenteli myöhemmin Niels Bohrin kanssa. Toisen maailmansodan aikana hän kehitteli ydinreaktoria Berliiniläisessä fysiikan tutkimusinstituutissa. Kuitenkin Heisenberg vastusti natseja ja yritti estää Saksaa laukaisemasta ydinaseita. Heisenberg tunnetaan parhaiten hänen keksimästään epätarkkuusperiaattesta, jonka mukaan atomia pienempien hiukkasten käyttäytymistä voidaan ennakoida vain todennäköisyyksien tarkkuudella.
Heisenbergin merkitys
Heisenbergillä oli suuri merkitys ydinvoimaloiden kehittymisessä. Hän myös kehitti paljon kvanttimekaniikka ja erilaisia matemaattisia malleja, jotka kehittivät fysiikkaa.[2]
Ura
Heisenberg väitteli Münchenin yliopistossa teoreettisen fysiikan tohtoriksi, ja työskenteli myöhemmin Niels Bohrin kanssa. Toisen maailmansodan aikana hän kehitteli ydinreaktoria Berliiniläisessä fysiikan tutkimusinstituutissa. Kuitenkin Heisenberg vastusti natseja ja yritti estää Saksaa laukaisemasta ydinaseita. Heisenberg tunnetaan parhaiten hänen keksimästään epätarkkuusperiaattesta, jonka mukaan atomia pienempien hiukkasten käyttäytymistä voidaan ennakoida vain todennäköisyyksien tarkkuudella.Heisenbergin merkitys
Heisenbergillä oli suuri merkitys ydinvoimaloiden kehittymisessä. Hän myös kehitti paljon kvanttimekaniikka ja erilaisia matemaattisia malleja, jotka kehittivät fysiikkaa.[2]