Tyko Brahe syntyi vuonna 1546. Hän oli tunnettu tanskalainen tähtitieteilijä. Brahe syntyi kolme vuotta Kopernikuksen kuoleman
jälkeen Skoonessa Knudsfoubin tilalla rikkaaseen ja ylhäiseen sukuun. Ylhäiseen sukuun syntymisen takia hänestä oletettiin tulevan korkea-arvoinen virkamies. Tyko Brahe teki ensimmäiset havaintonsa jo 16-vuotiaana. Hän vietti kolmanneksen elämästään Venin saarella, jonne hän rakensi Uranienborgin linnan ja Stjerneborgin tähtitornin.
Tyko Brahe vietti nuoruutensa Skoonessa. Brahe oli hyvin itsepintainen nuoresta iästään huolimatta ja vasten läheistensä tahtoa hän ryhtyi opiskelemaan tähtitiedettä. Tähtitieteellisen koulutuksensa hän sai Saksan yliopistoissa. Jo yliopisto aikoina Brahelle kehittyi ajatus siitä, että tähtitiede tulisi rakentaa järjestelmällisemmin ja tekemällä pidempi aikakaisempia ja huolellisempia tutkimuksia.
Kun Tyko Brahe oli saanut opintonsa valmiiksi ja saavutettuaan mainetta tähtitieteilijänä Brahe halusi lähteä ulkomaille jatkamaan tutkimuksiaan. Vallassa ollut Tanskan kuningas Fredrik 2 kuitenkin puuttui asiaan ja antoi Brahelle läänitykseksi Venin saaren ja runsaan vuosipalkan, jotta kuuluisa mies jäisi maahan. Brahe jäi maahan ja hän toimitti vuoden kalenterin ja laati ennustuksia kuninkaallisten lasten syntyessä. Fredrik 2 kuoleman jälkeen luopumaan Venin saaresta. Tyko Brahe muutti Prahaan, jossa jatkoi työtään ja tapasi kuuluisimman apulaisensa Johannes Keplerin.
Brahe on tunnettu tarkoista tutkimuksistaan ja laskelmistaan tähtitieteen alalla. Häntä on muun muassa luonnehdittu tähtitieteellisen havainnoimistaidon idäksi ja nykyaikaisen käytännöllisen tähtitieteen perustajaksi. Brahe esimerkiksi laski vuoden pituuden, josta puuttui vain pari sekuntia oikeasta määrästä. Brahe myös oli ensimmäisiä tähtitieteilijöitä, joilla oli oikeanlainen käsitys pyrstötähdistä. Brahe kuoli vuonna 1601 legendan mukaan virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivälliskutsuilla.[1]
Tyko Brahe
Tyko Brahe syntyi vuonna 1546. Hän oli tunnettu tanskalainen tähtitieteilijä. Brahe syntyi kolme vuotta Kopernikuksen kuoleman
jälkeen Skoonessa Knudsfoubin tilalla rikkaaseen ja ylhäiseen sukuun. Ylhäiseen sukuun syntymisen takia hänestä oletettiin tulevan korkea-arvoinen virkamies. Tyko Brahe teki ensimmäiset havaintonsa jo 16-vuotiaana. Hän vietti kolmanneksen elämästään Venin saarella, jonne hän rakensi Uranienborgin linnan ja Stjerneborgin tähtitornin.
Tyko Brahe vietti nuoruutensa Skoonessa. Brahe oli hyvin itsepintainen nuoresta iästään huolimatta ja vasten läheistensä tahtoa hän ryhtyi opiskelemaan tähtitiedettä. Tähtitieteellisen koulutuksensa hän sai Saksan yliopistoissa. Jo yliopisto aikoina Brahelle kehittyi ajatus siitä, että tähtitiede tulisi rakentaa järjestelmällisemmin ja tekemällä pidempi aikakaisempia ja huolellisempia tutkimuksia.
Kun Tyko Brahe oli saanut opintonsa valmiiksi ja saavutettuaan mainetta tähtitieteilijänä Brahe halusi lähteä ulkomaille jatkamaan tutkimuksiaan. Vallassa ollut Tanskan kuningas Fredrik 2 kuitenkin puuttui asiaan ja antoi Brahelle läänitykseksi Venin saaren ja runsaan vuosipalkan, jotta kuuluisa mies jäisi maahan. Brahe jäi maahan ja hän toimitti vuoden kalenterin ja laati ennustuksia kuninkaallisten lasten syntyessä. Fredrik 2 kuoleman jälkeen luopumaan Venin saaresta. Tyko Brahe muutti Prahaan, jossa jatkoi työtään ja tapasi kuuluisimman apulaisensa Johannes Keplerin.
Brahe on tunnettu tarkoista tutkimuksistaan ja laskelmistaan tähtitieteen alalla. Häntä on muun muassa luonnehdittu tähtitieteellisen havainnoimistaidon idäksi ja nykyaikaisen käytännöllisen tähtitieteen perustajaksi. Brahe esimerkiksi laski vuoden pituuden, josta puuttui vain pari sekuntia oikeasta määrästä. Brahe myös oli ensimmäisiä tähtitieteilijöitä, joilla oli oikeanlainen käsitys pyrstötähdistä. Brahe kuoli vuonna 1601 legendan mukaan virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivälliskutsuilla.[1]
Aiheesta muualla:
http://prezi.com/5esl3jqiddui/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Kansojen historia: 12 Tieteen ja taiteen vuosisata, Carl Grimberg