Avaruuden valloittamisen kilpavarustelu lähti liikkeelle toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat avaruuteen pääsystä ja kuun valloituksesta.
Ensiaskeleet
Wenher von Braun 1964
Avaruustekniikan kehitys alkoi jo toisen maailmansodan aikana ja sen pohjan loi saksalainen
Wernher von Braun ja häntä pidetään rakettitieteen isänä. Hän kehitti toisen maailmansodan aikana saksalaisille V-2 ohjuksen. V-2 oli ensimmäinen pitkänkantamanohjus ja se oli myös ensimmäinen ihmisen valmistama esine, joka ylitti ulkoavaruuden rajana pidetyn karmanin rajan (100km).
Sodan jälkeen Braun ja hänen ryhmänsä tuotiin Yhdysvaltoihin operaatio
Paperclipin johdosta kehittämään avaruusraketteja, myös Neuvostoliitto haali saksalaisia tiedemiehiä.
Kylmän sodan kilpavarustelu
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat päättäneet lähettää ensimmäisenä miehitetyn avaruuslennon kuuhun. Avaruuden valloittaminen alkoi 4. lokakuuta 1957 kun Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1- satelliitin avaruuteen. Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 2-satelliitin 3. marraskuuta 1958, jonka mukana Laika-koira tuli ensimmäiseksi eläimeksi avaruudessa. Explorer 1 laukaistiin 1. helmikuuta 1958 se oli Yhdysvaltojen ensimmäinen satelliitti. Neuvostoliiton Vostok 1 laukaistiin 12. huhtikuuta 1961 se vei ensimmäisenä ihmisen, Juri Gagarinin maata kiertävälle radalle.
Explorer 1
Yhdysvallat seurasivat 3. kesäkuuta kun Edward White suoritti avaruuskävelyn. Yhdysvaltojen Gemini 7 ja 6 suorittivat miehitetyn avaruusalusten kohtaamisen ja Gemini 8 suoritti 16. maaliskuuta 1966 telakoitumisen. Neuvostoliiton yritykset kehittää laitteistoa kuumatkaa varten epäonnistuivat, kun samaan aikaan Yhdysvaltojen Apollo ohjelma edistyi pienistä hidastuksista huolimatta. Apollo 11 lähti matkaan 16. heinäkuuta 1969 ja laskeutui kuun pinnalle 21. heinäkuuta. Neil Armstrong lausui kuun pinnalla historiallisen "tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle." Apollo-ohjelma jatkui aina vuoteen 1975, jonka jälkeen miehitetyistä kuulennoista luovuttiin.
Avaruusasema
Neuvostoliitto lennätti Saljut-avaruusasemia 1970-luvulla, jotka mahdollistivat 1-2 viikon työskentelyn kiertoradalla. 1980-luvulla Mir-avaruusasema mahdollisti usean kosmonauttien toiminnan aina 2000-luvulle. Yhdysvallat aloitti 1980-luvulla avaruussukkulalennot, joka mahdollisti 2 viikon työskentelyn. NASA alkoi kehittämään ISS-avaruusasemaan, joka perustui muunneltuun Mir-2:n suunnitelmaan. 2010 6-paikkainen ISS oli toimintavalmis ja NASA rahoittaa sitä vuoteen 2020. [1]
Ensiaskeleet
Wernher von Braun ja häntä pidetään rakettitieteen isänä. Hän kehitti toisen maailmansodan aikana saksalaisille V-2 ohjuksen. V-2 oli ensimmäinen pitkänkantamanohjus ja se oli myös ensimmäinen ihmisen valmistama esine, joka ylitti ulkoavaruuden rajana pidetyn karmanin rajan (100km).
Sodan jälkeen Braun ja hänen ryhmänsä tuotiin Yhdysvaltoihin operaatio
Paperclipin johdosta kehittämään avaruusraketteja, myös Neuvostoliitto haali saksalaisia tiedemiehiä.
Kylmän sodan kilpavarustelu
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat päättäneet lähettää ensimmäisenä miehitetyn avaruuslennon kuuhun. Avaruuden valloittaminen alkoi 4. lokakuuta 1957 kun Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1- satelliitin avaruuteen. Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 2-satelliitin 3. marraskuuta 1958, jonka mukana Laika-koira tuli ensimmäiseksi eläimeksi avaruudessa. Explorer 1 laukaistiin 1. helmikuuta 1958 se oli Yhdysvaltojen ensimmäinen satelliitti. Neuvostoliiton Vostok 1 laukaistiin 12. huhtikuuta 1961 se vei ensimmäisenä ihmisen, Juri Gagarinin maata kiertävälle radalle.
Yhdysvallat seurasivat 3. kesäkuuta kun Edward White suoritti avaruuskävelyn. Yhdysvaltojen Gemini 7 ja 6 suorittivat miehitetyn avaruusalusten kohtaamisen ja Gemini 8 suoritti 16. maaliskuuta 1966 telakoitumisen. Neuvostoliiton yritykset kehittää laitteistoa kuumatkaa varten epäonnistuivat, kun samaan aikaan Yhdysvaltojen Apollo ohjelma edistyi pienistä hidastuksista huolimatta. Apollo 11 lähti matkaan 16. heinäkuuta 1969 ja laskeutui kuun pinnalle 21. heinäkuuta. Neil Armstrong lausui kuun pinnalla historiallisen "tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle." Apollo-ohjelma jatkui aina vuoteen 1975, jonka jälkeen miehitetyistä kuulennoista luovuttiin.
Avaruusasema
Neuvostoliitto lennätti Saljut-avaruusasemia 1970-luvulla, jotka mahdollistivat 1-2 viikon työskentelyn kiertoradalla. 1980-luvulla Mir-avaruusasema mahdollisti usean kosmonauttien toiminnan aina 2000-luvulle. Yhdysvallat aloitti 1980-luvulla avaruussukkulalennot, joka mahdollisti 2 viikon työskentelyn. NASA alkoi kehittämään ISS-avaruusasemaan, joka perustui muunneltuun Mir-2:n suunnitelmaan. 2010 6-paikkainen ISS oli toimintavalmis ja NASA rahoittaa sitä vuoteen 2020. [1]