1700-luvulla nähtiin merkittäviä edistysakeleita monilla tieteenaloilla kuten lääketieteessä, matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa. Biologian taksonomian kehittyminen, magnetismin ja sähkön uusi ymmärrys ja suuret edistykset kemiassa loivat modernin kemian perustan. Nämä olivat vuosisadan suurimpia edistysaskeleita.
Matemaatikko Leonhard Euler loi verkkoteorian ja standardisoi monia moderneja matemaatisia termejä ja merkkejä. Lisäksi mm. algebra, difrentiaali laskenta ja lukuteoria edistyiväit merkittävästi.
Termodynamiikka syntyi 1700-luvulla useiden eri fyysikkojen töistä ja johti osaltaan uusien tehokkaampien höyrykoneiden syntyyn. Myös Newtonin klassista mekaniikkaa edistivät monet eri fyysikot.
!700-luvulla usea eri geologi julkaisi omia teorioitaan maan historiasta ja iästä, jotka olivat raamatun vastaisia. Sen seurauksena maan iän kyseenalaistamisesta tuli hyväksyttävää, joka johti maan historian tieteellisen tutkimisen yleistymiseen. Teollistumisen alun mukana kiinnostus mineraaleihin ja muihin maanalisiin resursseihin kasvoi, jonka takia tapoja tunnistaa mineraaliesiintymiä ulkoisista piirteistä haluttiin löytää. Tämä johti siihet, että geologiasta syntyi erillinen tieteen ala.
Kemiassa Antoine Lavoisier löysi hapen ja tajusi sen tärkeän merkityksen palamisreaktioissa. Hän loi ensimmäisen modernin systeemin kemiallisten yhdisteiden nimeämiseen ja kehitti aineen häviättömyyden teorian. Nämä löydöt, muiden kemistien löytojen kanssa, loivat modernin kemian perustan.
Tieteelliset seurat ja akatemiat suurelta osin korvasivat yliopistot tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen keskuksina.
Tieteiden kehitys, erityisesti kasvitieteiden, kohosi nopeasti vapauden ajalla ja Ruotsista tulikin yksi johtavista maista kasvitieteissä. Suurvalta-aikana koulutukseen ja sivistykseen kiinnitettiin enemmän huomiota. 1700-luvulla luonnontieteiden merkitys kasvoi Ruotsissa, joka heijastui myös Suomeen. Hyötyajattelun aikakausi painotti kasvinajalostusta ja maatalouden kehittämistä. Tärkeitä luonnontutkijoita olivat mm. Carl von Linné ja hänen oppilaansa Pehr Kalm, joka perusti Turun akatemiaan Suomen oloissa ainutlaatuisen kasvitieteellisen puutarhan.
Matemaatikko Leonhard Euler loi verkkoteorian ja standardisoi monia moderneja matemaatisia termejä ja merkkejä. Lisäksi mm. algebra, difrentiaali laskenta ja lukuteoria edistyiväit merkittävästi.
Termodynamiikka syntyi 1700-luvulla useiden eri fyysikkojen töistä ja johti osaltaan uusien tehokkaampien höyrykoneiden syntyyn. Myös Newtonin klassista mekaniikkaa edistivät monet eri fyysikot.
!700-luvulla usea eri geologi julkaisi omia teorioitaan maan historiasta ja iästä, jotka olivat raamatun vastaisia. Sen seurauksena maan iän kyseenalaistamisesta tuli hyväksyttävää, joka johti maan historian tieteellisen tutkimisen yleistymiseen. Teollistumisen alun mukana kiinnostus mineraaleihin ja muihin maanalisiin resursseihin kasvoi, jonka takia tapoja tunnistaa mineraaliesiintymiä ulkoisista piirteistä haluttiin löytää. Tämä johti siihet, että geologiasta syntyi erillinen tieteen ala.
Kemiassa Antoine Lavoisier löysi hapen ja tajusi sen tärkeän merkityksen palamisreaktioissa. Hän loi ensimmäisen modernin systeemin kemiallisten yhdisteiden nimeämiseen ja kehitti aineen häviättömyyden teorian. Nämä löydöt, muiden kemistien löytojen kanssa, loivat modernin kemian perustan.
Tieteelliset seurat ja akatemiat suurelta osin korvasivat yliopistot tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen keskuksina.
Tieteiden kehitys, erityisesti kasvitieteiden, kohosi nopeasti vapauden ajalla ja Ruotsista tulikin yksi johtavista maista kasvitieteissä. Suurvalta-aikana koulutukseen ja sivistykseen kiinnitettiin enemmän huomiota. 1700-luvulla luonnontieteiden merkitys kasvoi Ruotsissa, joka heijastui myös Suomeen. Hyötyajattelun aikakausi painotti kasvinajalostusta ja maatalouden kehittämistä. Tärkeitä luonnontutkijoita olivat mm. Carl von Linné ja hänen oppilaansa Pehr Kalm, joka perusti Turun akatemiaan Suomen oloissa ainutlaatuisen kasvitieteellisen puutarhan.
Tehtävä 1700-luvun tieteen kehityksestä